Pirkko Kolu

Pirkko Kolun Taidepenkit-työpaja käynnissä Galleria Espoonsillan edessä 15.6.2016 (Kuva: Laura Kokkonen)
Pirkko Kolun Taidepenkit-työpaja käynnissä Galleria Espoonsillan edessä 15.6.2016 (Kuva: Laura Kokkonen)

Taidepenkit on toteutettu työpajassa Espoon keskuksen nuorten kanssa, jotka ”restauroivat” kaupungilta saatuja puistonpenkkejä. Objekti, tekemisen kohde, tarjoaa tekijöille tilaisuuden tutustua ja työskennellä yhdessä yhteisen päämäärän eteen. Taidepenkit-projekti alkoi viime kesän Objekti-näyttelyn yhteydessä.

Pirkko Kolu on espoolainen pedagogi ja taidekasvattaja, joka on työskennellyt pitkään monikultuuristen lasten ja nuorten kanssa. Hän asuu Espoon keskuksessa ja haluaa antaa paikallisille nuorille mahdollisuuden päästä muovaamaan omaa ympäristöään.

Art Benches have been carried out in ”restoration” workshops for youth in Espoo Centre. The objects in the workshop – the benches – offer an opportunity to get to know each other and work together for a common goal. The Art Benches workshop was led also last summer in the context of Object exhibition.

Pirkko Kolu is an art pedagogist from Espoo. She has worked for a long time with multicultural children and youth. He lives in Espoo Centre and wants to give the local youth a possibility to get to shape their own environment.

Petri Eskelinen

Petri Eskelinen
Petri Eskelinen (Kuva: Laura Kokkonen)

Merimaisema (2006) tuo merimaiseman sisämaahan. Merivedellä täytetyn linssin läpi Kirkkojärven näkymä kääntyy ylösalaisin – sekä konkreettisesti että mielikuvituksessa. Mitä jos tässä olisikin merimaisema, tai edes järvimaisema?

Petri Eskelinen (s. 1975)  yhdistelee ennakkoluulottomasti tiedettä ja taidetta ja esimerkiksi tutkii, miten ihmisen aistit toimivat. Viime aikoina Eskelinen on työstänyt mekaanisia veistoksia, jotka haastavat katsojan kokemaan teoksen koko kehollaan. Teokset ovat usein toiminnallisia, ja niiden mekaniikka ja tekninen toteutus kantavat mukanaan merkityksiä ja viittauksia inhimilliseen kokemukseen.

Seascape (2006) brings a seaview to the inland. Through a lense filled with sea water, the Kirkkojärvi view appears upside down – both concretely and in imagination. What if there was a real seascape, or even a lake?

Petri Eskelinen (b. 1975) incorporates both science and art, and for example researches how human senses function. Lately Eskelinen has worked on mechanical sculptures that challenge viewers to experience the artwork with their whole bodies. The artworks are often functional and their mechanics and technical implementation carry meanings and references to human experience.

Elina Hartzell

Elina Hartzell
Elina Hartzell (Kuva: Laura Kokkonen)

Lapset lomalla on Hösmärin päiväkodissa toteutettu taideprojekti. Heinäkuu on aikaa, jolloin päiväkoteihin jää lapsia, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta pitää kesälomia. Elina Hartzellin kolmipäiväisessä työpajassa lapset saattoivat ilmaista, suunnitella ja toteuttaa omia lomahaaveitaan leikin, esilläolon ja kuvan tekemisen avulla. Ensimmäisen päivän teemoja olivat lähtö, matkalaukut ja pakkaaminen. Toisena päivänä käsiteltiin kulkuvälineitä, kieltä ja rahaa. Viimeinen päivä oli varattu varsinaiselle lomalle, jonka aikana mietittiin loma-asentoja ja lomakuvia. Viikolla 30 projekti jatkuu esikoululaisten retkellä Objekti-näyttelyyn. Unikeonpäivänä keskiviikkona 27. heinäkuuta 2016 Hösmärin päiväkodissa järjestetään happening, jossa Hartzell kokoaa työpajoissa syntyneet ideat koko päiväkodin tapahtumaksi.

Elina Hartzell on taidekasvattaja, performanssi- ja kuvataiteilija. Hän haluaa tarjota lapsille mahdollisuuden tulla mukaan Objekti-näyttelyyn aktiivisina ja näkyvinä toimijoina.

Hösmärin päiväkoti on Espoon keskuksen alueella heinäkuussa toimiva päivystävä päiväkoti alle kouluikäisille lapsille. Hösmärin päiväkoti sijaitsee Sunan alueella osoitteessa Sokinvuorenkuja 2, 02760 Espoo.

Children’s Holiday is a project taking place in Hösmäri day care centre. Not all parents have the possibility to spend a holiday with their kids. Elina Hartzell lead a three-day workshop for children to imagine their dream holidays. On the first day they worked with departures, suitcases and packing, the second day’s themes were travelling, language and money, and the last the day was reserved for the actual imaginary holiday. Hartzell also executes a fieldtrip for the preschoolers to visit the Object exhibition. On Wednesday 27 July there is a happening for the whole Hösmäri Day Care Centre.

Elina Hartzell is an art educator, performance and visual artist. She wants to give children an opportunity to join the Object exhibition as active and visible actors.

Kaisu Koivisto

Kaisu Koivisto
Kaisu Koivisto (Kuva: Laura Kokkonen)

Maisemankantaja (2014) on ruostuneesta raudasta valmistettu aasiveistos, joka kantaa selässään kiiltävän hopeista vuoristomaisemaa. Sadunomainen teos tuo täyteen rakennettuun kaupunkiympäristöön vuoropuhelun luonnon ja kulttuurin sekä fiktion ja todellisuuden välille. ”Isäni totesi joskus, että elämän tarkoitus on tavaran paikasta toiseen siirtäminen. Kuvataiteilijana olen tottunut siihen, että teokseni kulkevat erilaisiin paikoihin. Tällä kertaa kiertolaisena on aasi, jonka selässä on abstrakti vuorimaiseman kuva,” on taiteilija kertonut.

Kaisu Koivisto (s. 1962) on helsinkiläinen installaatio- ja valokuvataiteilija, joka tutkii teoksissaan pohjoista luontoa yllättävillä aiheen ja materiaalin yhdistelmillä. Monissa Koiviston teoksissa on mukana eläinolentoja, joiden avulla hän haluaa kysyä, miten katsomme eläimiä ja mitä luonto on. Hän on juuri julkaissut valokuvateoksen Jossain muualla.

Landscape Carrier (2014) is a donkey sculpture made out of rusty iron. The animal carries a shiny silvery mountain scenery on its back. A fairy-tale-like sculpture brings to the compactly built urban environment a dialogue between nature and culture, and between fiction and reality. ”My father noted once, that the meaning of life is to move stuff from a place to another. As a sculptor, I’m used to that my artworks go to various places. Now the donkey is the vagabond,” describes the artist.

Kaisu Koivisto (b. 1962) is a Helsinki-based installation and photographic artist researching Nordic nature by means of different media. Many of Koivisto’s works incorporate animal creatures. She wants to ask how do we look at animals and nature, and what ultimately is nature. She has just published a photographic book Elsewhere.

Steve Maher

Steve Maher
Steve Maher (Kuva: Laura Kokkonen)

Tower Block Model Village (2016) (Kerrostalomallikylä) tarkastelee kerrostaloasumista ihmiselle ominaisena käyttäytymismallina. Kerrostaloissa asumme fyysisesti toistemme lähellä mutta sosiaalisesti eristyneinä. Mittasuhteilla leikittelevän teoksen rinnalla Espoon keskuksen kaupunkitila näyttäytyy toisenlaisena.

Steve Maher (s. 1986) on Helsingissä ja Irlannin Limerickissä työskentelevä taiteilija. Hän keskittyy taiteessaan ihmisten välisiin suhteisiin ja dialogeihin. Teoksissaan Maher tulkitsee uudelleen valmiita sosiaalisia ja kulttuurisia artefakteja ja rituaaleja.

Tower Block Model Village (2016) examines apartment buildings as a behavioural model typical for humans. We live physically close to each other in blocks of flats but are socially isolated. The artwork also plays with dimensions and makes the urban space of Espoon Centre appear from a different perspective.

Steve Maher (b. 1986) is an artist based in Helsinki and Limerick, Ireland. In his art, Maher focuses on relationships and dialogues. He reinterprets existing social and cultural artefacts and rituals.

Fatmir Mustafa

Fatmir Mustafa
Fatmir Mustafa (Kuva: Antti Hakuri)

Muharremi, Muharremi, Xhaferi, Bajrushi, Xhyla, Shukrija, Hava, Nurija, Halimja, Rifadija, Faiki, Bashkimi, Besijana, Fatlumja, Marigona, Zarifja, Valbona, Shpresa, Kujetsa, Enesi, Endriti, Olsa , Lejana (2011) on suurikokoinen muotokuva taiteilijan laajasta kosovolaisesta perheestä. Teos tuo julkiseen tilaan kodin ja perheen, ja tekee näkyväksi tavallisen ihmisen osana lähiyhteisöään. Se haastaa julkista tilaa yleensä dominoivan visuaalisen kielen.

Fatmir Mustafan (s. 1984) taiteellinen tuotanto koostuu niin sosiaalisista interventioista, videoista, valokuvista, veistoksista kuin installaatioistakin. Hän pyrkii haastamaan eri paikkojen sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä ja niihin liittyviä rooleja, rajoja, myyttejä ja totuttuja tapoja. Mustafa tutkii muuttuvaa identiteettiä ja eri yhteiskuntien välisiä ristiriitoja ja yhtymäkohtia.

Muharremi, Muharremi, Xhaferi, Bajrushi, Xhyla, Shukrija, Hava, Nurija, Halimja, Rifadija, Faiki, Bashkimi, Besijana, Fatlumja, Marigona, Zarifja, Valbona, Shpresa, Kujetsa, Enesi, Endriti, Olsa, Lejana (2011)  is a large-scale portrait of the artist’s extended Kosovan family. The artwork shows a home and a family, displaying the intimate relationships of the family in public space. The artwork challenges the visual language that dominates the city environment.

Fatmir Mustafa’s (b. 1984) art consists of social actions, photography, video, sculptures, and installations. He examines places and spaces, and seeks to challenge the roles, borders, myths, and habits that belong to particular sites. He studies the evolving nature of identity and the complexities and unities across societies.

Riikka Mäkikoskela

Riikka Mäkikoskela
Riikka Mäkikoskela (Kuva: Antti Hakuri)

Mä, Sä, Me (2016) on ympäristötaideteos, joka koostuu viidestä osasta. Taiteilija on kiinnittänyt erilaisia objekteja puihin, joista kukin on kuin oma yksilönsä. Yhdessä teoksen keskellä liikuskelevan katsojan kanssa puut ja niiden kantamat merkitykset muodostavat ryhmän.

Riikka Mäkikoskela (s. 1975) tutkii teoksissaan, miten ihmiset elävät ja toimivat yhdessä pienyhteisöissä, kuten suvun ja perheen kesken. Miten tavat ja tottumukset muotoutuvat? Aika näyttäytyy syklisenä tiettyjen traditioiden toistuessa ja muistojen kasaantuessa – ihmisen kokemus on moniulotteinen ja kerrostunut.

Me, You, Us (2016) is an environmental artwork consisting of five parts. Each tree takes on a new identity, transformed by the objects the artist attaches to it. The passer-by moving in the midst of the artwork forms a group together with the trees and the signifiers they carry.

Riikka Mäkikoskela (b. 1975) researches in her work how people live and act together in small communities such as families. How are habits and customs developed? Time seems cyclical as certain traditions follow each other and memories stratify – the human experience is multidimensional and layered.

Egle Oddo

Egle Oddo
Egle Oddo (Kuva: Laura Kokkonen)

Cultural Seeds (2016) on Egle Oddon yhdessä Espoon keskuksen asukkaiden kanssa toteuttama kolmen työpajan sarja. Osallistujat toivat ensimmäiseen työpajaan mukanaan erilaisia heille tärkeitä siemeniä, jotka istutettiin yhteisessä rituaalissa Objekti-näyttelyn avajaisten aikana. Espoon keskuksen työpajat liittyvät myös Oddon laajaan luonnon monimuotoisuutta käsittelevään Ark of Seeds -projektiin.

Egle Oddo (s. 1975) keskittyy kertomiseen taidemuotona. Oddolle rituaali on tapa esittää avoimia kysymyksiä ja antaa tilaa yhteisön jäsenille löytää omat vastauksensa. Kaikissa kulttuureissa rituaalit ovat auttaneet ongelmien ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa, muutosten hallitsemisessa, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vakiinnuttamisessa ja yleismaailmallisten mysteerien pohdiskelussa.

Cultural Seeds (2016) is a series of three workshops led by Egle Oddo together with the inhabitants of Espoo Centre. To the first workshop the participants brought various seeds relevant for them, and they were planted during a Ritual of Prosperity in the Object exhibition opening. The workshops in Espoo Centre relate to Oddo’s comprehensive project on biodiversity, the Ark of Seeds.

Egle Oddo (b. 1975) focuses on narration as an art form. For Oddo, the ritual proposes open questions and gives space to the members of a community to find their own answers. Each culture has established its rituals in order to understand and solve conflicts, to deal with existential changes, to establish social equity, and to wonder on universal mysteries.

Marek Pluciennik & Kemê

Osana Objektin loppukesän ohjelmaa Galleria Espoonsillassa (Virastopiha 3, Espoo, kävelysillalla) avautuu tiistaina 23.8.2016 klo 17 Catalysti-taiteilijaryhmän Marek Pluciennikin ja Kemên valokuvanäyttely. Kemêltä on esillä unia käsittelevä sarja The Lucid Room ja Pluciennikiltä Moments gathered… -niminen valokuvainstallaatio, joka koostuu aikakapseleista taiteilijan live-elokuvaesityksiin. Näyttely on avoinna 4. syyskuuta asti gallerian aukioloaikoina ti–pe klo 11–16 ja la–su 12–15.

Object festival continues in Espoonsilta gallery (Virastopiha 3, Espoo, on the bridge) on Tuesday 23 August 2016 at 5 pm, when Marek Pluciennik and Kemê from Catalysti group open their photography exhibition. Kemê’s series The Lucid Room deals with dreams. Pluciennik’s Moments gathered… is a photographic installation consisting of time capsules of his live cinema performances. The exhibition is open until 4 September 2016 during the gallery opening hours Tue – Fri 11:00–16:00 and Sat – Sun 12:00–15:00.

Hodhayfa Salih

Hodhayfa Salih
Hodhayfa Salih (Kuva: Antti Hakuri)

Taiteilija Hodhayfa Salih tutkii maalauksissaan ja piirustuksissaan sotaa ja sen väkivallan vaikutusta taiteeseen ja ihmisiin. Hän syntyi vuonna 1976 Badgadissa, asui ja työskenteli pitkään Ukrainassa, ja odotti syyskuusta 2015 alkaen turvapaikkapäätöstä Helsingissä. Videolla hän kertoo saamastaan kielteisestä päätöksestä.

Hodhayfa Salih: Livepiirustusta
Taiteilija Hodhayfa Salih työskentelee Galleria Espoonsillassa (Virastopiha 3) avajaisviikon aikana.
Galleria Espoonsilta, 13.6.–17.6. klo 11–16, 18.–19.6. klo 12–16

Oona Tikkaoja

Oona Tikkaoja
Oona Tikkaoja (Kuva: Laura Kokkonen)

Out of the blue (2016) -teos koostuu ikkunalasiin teipatuista kalahahmoista. Sinistä taivasta vasten katsottuna näyttää siltä kuin kalat uisivat meressä. Hetkeksi todellisuuden rajat hämärtyvät – olenko sittenkin veden alla?

Oona Tikkaoja (s. 1976) on turkulainen julkiseen ja yhteisötaiteeseen erikoistunut taiteilija. Hän tutkii teoksissaan vaihtoehtoisia todellisuuksia ja tavallisen ja epätavallisen huokoisia rajoja tieteen, fiktion ja kulttuurin visuaalisten elementtien kautta. Tikkaoja valmistelee väitöstutkimusta Aalto-yliopistossa ja on työskennellyt kulttuurituotannon lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa vuodesta 2004.

Out Of the Blue (2016) is an artwork that consists of fish shaped vinyl cutouts on glass window. Against a blue sky the fish appear to be swimming in the sea. The borders of reality blur for a moment – am I under water after all?

Oona Tikkaoja (b. 1976) is a Turku-based artist specialised in public and community art. She explores branching realities and the indefinite borders of the usual and the unusual, using the visual elements of science, fiction and culture as her tools. Tikkaoja prepares a doctoral research in Aalto University and has worked as a cultural management teacher since 2004.

Miina Äkkijyrkkä

Miina Äkkijyrkkä
Miina Äkkijyrkkä (Kuva: Laura Kokkonen)

Keltainen venyttelijä (2002), City Calf (2004) ja Valkoinen Vasikka (2010) ovat kolme nautaveistosta, jotka Miina Äkkijyrkkä on valmistanut ympäri Suomea keräämistään autonosista asuessaan Skatan tilalla Helsingin Vuosaaressa. Veistoksissa raskas, teollinen materiaali muuntuu elävän ja ilmeikkään kyyttövasikan muotoon.

Miina Äkkijyrkkä (s. 1949) on kuvanveistäjä ja suomalaisen nautakarjan eli kyyttöjen puolustaja. Äkkijyrkän tuotantoon kuuluu myös piirustuksia, maalauksia ja grafiikkaa. Valkoinen vasikka jäi Äkkijyrkän peltiveistoksista viimeiseksi.

Stretching Yellow One (2002), City Calf (2004) and White Calf (2010) are three cow sculptures made out of recycled car panels that Miina Äkkijyrkkä has collected from around Finland while living in Skata farm in Vuosaari, Helsinki. In the sculptures the heavy, industrial material transforms into the shape of a lively and expressive animal.

Miina Äkkijyrkkä (b. 1949) is a sculptor and an advocate of the Eastern Finncattle breed. In addition to sculpture, her artistic production consists of drawings, paintings and prints. Valkoinen vasikka (White Calf) is the last one of Äkkijyrkkä’s sheet metal sculptures.